Avoin julkaiseminen: Rinnakkaistallennus (Green OA)

Avoimen julkaisemisen periaatteet, ohjeet sekä kirjaston palvelut Helsingin yliopiston tutkijoille. #openaccess #openscience #ORCID #avoinjulkaiseminen #selfarchiving

RINNAKKAISTALLENNUS TURVAA AVOIMUUDEN

TALLENNUSPALVELU HY:N TUTKIJOILLE

Lähetä jo hyväksytty käsikirjoitus (tiedosto) kirjastoon rinnakkaistallennettavaksi:
openaccess@helsinki.fi

Liitä mukaan myös tieto tulevasta julkaisupaikasta.

HUOM! Jos tutkimuksesi on Suomen Akatemian rahoittama (v. 2021 eteenpäin), kerro tämä tieto viestissäsi.


Hoidamme kirjastossa versiotarkistuksen ja selvitämme julkaisuoikeudet. Lisätietoja artikkelien versioista.
Jos et ole varma, minkä version julkaisustasi voi tallentaa ja milloin, lähetä meille kaikkien hallussasi olevien versioiden tiedostot.

HELDA - Helsingin yliopiston julkaisuarkisto

Heldan logo

HELDA on Helsingin yliopiston avoin digiarkisto ja julkaisualusta. Se sisältää tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja, opinnäytteitä ja oppimateriaaleja sekä yliopiston tuottamia tutkimusaineistoja. Heldassa voi julkaista myös avoimia monografioita.

Helsingin yliopiston tutkijat tallentavat tutkimusartikkelinsa avoimesti saataville HELDAan TUHAT-tietojärjestelmän kautta (GreenOA). Tutkija voi lähettää julkaisunsa myös kirjastoon tallennettavaksi.

Heldaan tallennetuttuja julkaisuja haravoidaan kansainvälisiin virtuaaliarkistoihin ja portaaleihin jolloin ne ovat helposti löydettävissä hakukoneiden, kuten Google Scholarin kautta.

Avoimia arkistoja

HELDA - Helsingin ylipiston avoin digiarkisto sisältää yliopiston tuottamia julkaisuja kuten opinnäytteitä, kokotekstiartikkeleja ja tutkimusaineistoja.

OpenDOAR - The Directory of Open Access Repositories. Kansainvälinen avoimien arkistojen hakupalvelu, jossa voi selailla eri maiden ja organisaatioiden julkaisuarkistoja.

ROAR - Registry of Open Access Repositories

CORE -  COnnecting REpositories

Repository maps

Zenodo - CERNin ylläpitämä arkisto, johon voi tallentaa minkä tahansa tutkimusalan dataa tai julkaisuja, mikäli organisaatiolla ei ole omaa arkistoa.

OpenAIRE - julkaisujen kokotekstejä ja tutkimusaineistoja eri arkistoista. Julkaisut luetaan OpenAIREen organisaatioiden 
julkaisuarkistoista.

ORCID

ORCID on kansainvälinen, pysyvä ja yksilöivä tutkijatunniste. Käyttämällä ORCID-tunnistetta nimikirjoituksen tavoin kaikessa tieteellisessä toiminnassasi, varmistat, että työsi tulokset yhdistyvät juuri sinuun. Ajan mittaan ORCID-tunnisteen käyttö vähentää tarvetta syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin.

Yliopisto edellyttää, että jokainen tutkija rekisteröi itselleen ORCID-tunnisteen ja käyttää sitä laajasti tieteellisessä toiminnassaan - rahoitushakemuksissa, julkaistavaksi lähetettävissä käsikirjoituksissa, ansioluettelossa jne.

Luo ORCID-tunniste ja lisää se TUHAT-profiiliisi - ohjeet TUHATresearch portal -oppaassa.
Jatkossa TUHATissa olevat julkaisusi päivittyvät automaattisesti ORCIDiin.

ORCID ja muut tutkijatunnisteet

Lue lisää ORCIDista

Open Access -tuki

Kysymyksiä avoimesta julkaisemisesta?
Palautetta oppaasta?
openaccess@helsinki.fi

Lähetä viesti

Prepint ja Preprint-palvelut

Preprint (ennakkopainos) on artikkelin ensimmäinen käsikirjoitusversio. Sillä voidaan tarkoittaa lehteen lähetettyä ensimmäistä versiota, joka sitten tavallisesti vertaisarvioidaan tai artikkelin versiota, jota tallennetaan ja julkaistaan ns. preprint-palveluissa, jolloin tarkoitus on kerätä palautetta ja kehittää artikkelia julkaisua varten. Toisinaan preprint voidaan julkaista vain siksi, että tietty tutkimusaihe saadaan "varattua" omaan käyttöön. 

Preprint voidaan tarvittaessa julkaista myös yliopiston tutkimustietojärjestelmä Tuhatissa, jolloin sen versioksi asetetaan "Lähetetty käsikirjoitus". Versio suositellaan poistettavaksi ja korvattavaksi vertaisarvioinnin jälkeisellä käsikirjoitusversiolla ("Hyväksytty kirjoittajan käsikirjoitus") julkaisuprosessin edistyessä. 

Preprint-palvelimia perustettiin aluksi lähinnä luonnon- ja lääketieteellisiin tieteenaloihin, mutta nykyään niitä on saatavilla lähes kaikilla tieteenaloilla. Tunnetuimpia ovat ArXIv, MedRxiv, BioRxiv, Europe PMC ja OSF.

Green Open Access

Green Open Access eli julkaiseminen vihreää tietä

  • Artikkelikopion tallennus organisaation tai tieteenalan avoimeen julkaisuarkistoon (rinnakkaistallennus)
  • Tallennettava versio on useimmiten painettua versiota edeltävä versio (post-print, AAM)
  • Tutkijalle maksutonta
  • Kirjasto hoitaa puolestasi tallennuksen: openaccess@helsinki.fi
  • Voit halutessasi myös itse tallentaa artikkelikopion Tuhatiin.

Lue lisää rinnakkaistallennuksesta Think Openin juttusarjasta.

UKK: usein kysyttyjä kysymyksiä rinnakkaistallennuksesta

Miksi tallennan julkaistun artikkelin avoimesti TUHATiin?

Helsingin yliopiston digiarkisto on julkaisuillesi luotettava ja ensisijainen arkistointipaikka, sillä:
  • Helsingin yliopisto edellyttää tutkijoilta avointa tallennusta tutkimustietojärjestelmä TUHATiin (rinnakkaistallennus). Tuhatista tiedot siirtyvät suoraan HELDAan.
  • Pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina.
  • Julkaisut saavat pysyvän verkko-osoitteen, johon voi myös viitata.
  • Tallennettuja julkaisuja haravoidaan kansainvälisiin julkaisuarkistoihin ja portaaleihin.
  • Julkaisut ovat helposti löydettävissä hakukoneiden, kuten Google Scholarin, kautta.
  • Rahoittajat yhä useammin vaativat tutkimusten avointa julkaisemista. Avoimuudella on myös vaikutusta yliopistojen rahoitukseen.
  • Avoin tallentaminen yliopiston omaan julkaisuarkistoon on aina tutkijalle maksuton vaihtoehto.
  • Yleensä kustantajat sallivat kirjoittajan hyväksytyn käsikirjoituksen (post-print, final draft) tallentamisen julkaisuarkistoon.

Artikkelien avoin tallentaminen TUHATiin/ Helsingin yliopisto

TUHAT-tallennuksen (rinnakkaistallentaminen) pikaohjeet

Tallennusta koskeva ohjeistus huomioi OKM:n määrittelyt ja ohjeistukset avoimesta julkaisemisesta. 

  • Tallennettava versio on julkaisusopimuksesta tai kustantajan politiikasta riippuen joko tekijän viimeinen oma käsikirjoitusversio (post-print, final draft) tai kustantajan palvelussa ilmestynyt julkaistu artikkeli (publisher´s pdf).
  • Säilytä tallennusta varten siis artikkelisi viimeinen käsikirjoitus versio tai pyydä se tarvittaessa vastaavalta kirjoittajalta (corresponding author).
  • Jos kyseessä on vertaisarvioitu julkaisu, myös vapaasti saatavilla olevan artikkelin version pitää sisältää vertaisarvioinnin jälkeen tehdyt muutokset. (OKM:n ohje).
  • Myös vapaasti saatavilla olevat julkaisut tulee rinnakkaistallentaa pitkäaikaissäilytyksen takaamiseksi.
  • Tuhat-tutkimustietojärjestelmän yleinen käytön ja tallennuksen ohjeistus.

Artikkelin tie digiarkistoon

Tuhatiin tallennettavan kokotekstin versio

Versio
Pre-print
Post-print
Kustantajan pdf
Määritelmä
Käsikirjoitus ennen vertaisarviointia

Käsikirjoitusversio, joka on korjattu vertaisarvioinnin perusteella. Ei sisällä kustantajan lopullista taittotyötä (layout) ja sivunumerointia.

Lehdessä julkaistu, artikkelin lopullinen versio taittoineen.
Muita nimityksiä versiolle
submitted version, author-submitted article, pre-refereeing, author’s draft final draft, accepted article, Author's Accepted Manuscript (AAM), author's post-print, kirjoittajan hyväksytty käsikirjoitus

publisher´s pdf, final published article, publisher's version, Version of Record (VoR)

Tuhatiin  tallennettava versio
Yleensä ei tallenneta. Toisijaisesti tallennettava versio, jos kustantaja ei salli kustantajan pdf:n tallennusta. Yleisin vaihtoehto. Tallennetaan ensisijaisesti, mikäli kustantaja sallii.

Proofiksi / oikovedokseksi / korjausvedokseksi kutsutaan kirjoittajalle kustantajalta tulevaa viimeistä taitettua versiota ennen julkaisemista. Se ei sovi tallennettavaksi (jos kustantaja sallii vain post print -version rinnakkaistallentamisen, proofia ei voi tallentaa).

Pre-proof vastaa useimmissa tapauksissa final draftia eli sen tallentaminen on sallittua.

Oikeudellisia kysymyksiä

1. Julkaisuoikeudet kustantajan kanssa tehdyssä julkaisusopimuksessa

Helsingin yliopisto suosittaa, että julkaisusopimusta tehdessään tutkija luovuttaisi kustantajalle vain yksinkertaiset julkaisuoikeudet eli pidättäisi itsellään oikeuden käyttää tekstiä muualla.

Useat kustantajat sallivat arkistoinnin organisaation omaan digiarkistoon (Green OA). Jos tutkija on kuitenkin allekirjoittanut julkaisusopimuksen, jossa kaikki oikeudet artikkeliin siirtyvät kustantajalle, kustantaja tai lehti saattaa kieltää avoimen arkistoinnin. Tällöin julkaisua ei voi myöskään tallentaa tai jakaa sosiaalisissa palveluissa (esim. ResearchGate).

2. Yhteisartikkeli

Sinun tulee pyytää avoimeen julkaisemiseen lupa muilta kirjoittajilta, mieluiten jo tutkimusprosessin käynnistyessä. Tämä koskee myös valokuvia, taulukkoja ja muita graafisia esityksiä.

3. Kustantajien ehdot

Yhteisöpalveluiden puntarointia

Tutkijoiden sosiaalisen median yhteisöpalveluita / näkyvyyspalveluita on erilaisia ja uusia syntyy jatkuvasti. Tunnetuimpiin palveluihin kuuluvat  mm. ResearchGate ja Academia.edu.

Yhteisöpalveluihin avoimesti artikkeleja ladattaessa pätee kustantajan julkaisulle asettamat ehdot, jotka tulee aina tarkastaa SherpaRomeosta. Sosiaalisen median palvelut eivät yleensä kuitenkaan täytä rahoittajien open access -ehtoja.

Hyvät puolet
Huonot puolet

Näkyvyys ja vaikuttavuus oletetusti kasvavat, jos olet palveluissa aktiivinen. Ylipäätään läsnäolo verkossa luultavasti lisää näkyvyyttäsi. Ensisijaisesti viestintäkanavia, ei aineistojen pitkäaikaissäilytykseen. 

Muista turvata julkaisujesi saavutettavuus ensiksi tallentamalla ne julkaisuarkistoon (HY:ssa digiarkisto Helda).

Pitkäaikaissäilytys ja saatavuus eivät ole turvattuina.

Ei yleensä mahdollisuutta versionhallintaan, lisenssointiin tai kuvailutietojen tallennukseen.

Vaatii usein kirjautumista ja salasanojen käyttöä avoimen tieteen periaatteiden vastaisesti.

Kaupallisten palveluiden sovellukset tarjoavat erilaisia interaktiivisia ominaisuuksia kuten keskustelupalstoja sekä mahdollisuuden seurata kollegojen työtä ja päin vastoin.

Edellytetään henkilökohtaisten tietojen, sekä ladattavan ja syntyvän datan luovuttamista palveluntarjoajalle. Sensitiivisen datan käsittelystä ei ole välttämättä huolehdittu.

Oma ja kontaktiesi data saatetaan myydä kolmansille osapuolille.

Uusien kontaktien luominen ja yhteisöllinen työskentelytapa. Mahdollistaa myös välittömän palautteen annon ja siihen vastaamisen. Business-logiikka: Palveluntarjoaja voidaan myydä ylikansallisille yhtiöille, joiden toimintaa et halua välttämättä tukea.
Mahdollisuus tallentaa opetusmateriaaleja ja luonnoksia.

Palvelu, tai osa sen käyttökelpoisista ominaisuuksista saattaa muuttua maksulliseksi (vrt. Spotify, Academia.edu).

Palvelut lähettävät mainoksia ja muuta "spämmiä".

Perustietoa

Gold / kultainen OA: artikkelin välitön julkaiseminen kokonaan open access –periaatteella toimivassa lehdessä. Usein maksullista.

Green / vihreä OA: artikkelin, sen pre-print tai post-print -version julkaiseminen avoimesti organisaation julkaisuarkistossa (rinnakkaistallennus). Kustantajan asettama embargo on mahdollinen. Maksuton vaihtoehto.

Hybrid OA: yksittäinen artikkeli ostetaan avoimeksi muuten maksumuurin takana olevasta tilausmaksullisesta lehdestä.

APC (article processing charge) ja BPC (book processing charge)   julkaisu/kirjoittajamaksut viittaavat avoimeen julkaisemiseen liittyvään maksuun, jolla katetaan esimerkiksi vertaisarvioinnin kustannuksia.

Embargo: Kustantajan määrittelemä alkuperäisen työn julkaisuajankohdasta laskettu karanteeni, julkaisuviive, jonka aikana rinnakkaistallennusta ei voi tehdä.

 ♦ Tieteellisten lehtien tasoa voi arvioida esimerkiksi Impact factorin sekä lehden saaman Jufo-luokituksen avulla. Lisätietoja laatukriteereistä.

♦  Impact factorit / vaikuttavuuskertoimet: Useimmilla OA-lehdillä on myös vaikuttavuuskertoimet. Lehtien tasoluokitukset päivitetään vuosittain Clarivate Analyticsin Journal Citation Reports -tietokantaan. Lisätietoja impact factoreista ja lehtien vaikuttavuudesta saat kirjaston Bibliometriikka-oppaasta.

Julkaisufoorumi on suomalainen tieteellisten aikakauslehtien laatua arvioiva järjestelmä, jota ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta.

TSV  myös ylläpitää julkaisukanavien tasoluokitusta nk. JuFo-luokitusta; julkaisukanavahaku.

Embargot

Embargo

Kustantajan määrittelemä alkuperäisen työn julkaisuajankohdasta laskettu karanteeni / julkaisuviive. Embargoaikana rinnakkaistallennusta ei voida vielä julkaista.

Tietoa kustantajien eri lehdille asettamista vaihtelevista embargokäytännöistä jakaa SHERPA/RoMEO.

Embargoajat

Embargo lasketaan alkavaksi lehden ilmestymispäivästä, joko elektronisen version tai painetun lehden ilmestymispäivästä riippuen siitä, kumpi tapahtuu aiemmin.

Embargo vaihtelee kustantajittain ollen normaalisti 6-12 kk. Kaikilla kustantajilla viiverajoitusta ei ole. Kaupallisten kustantajien embargoaikoja:

FinElib ja AAAS -rinnakkaistallennussopimus (Science -lehdet)

FinELib ja AAAS (https://finelib.fi/oa-julkaiseminen-science-journals-lehdissa/) ovat sopineet, että kuluvan sopimuskauden (2023-2024) aikana julkaistujen artikkeleiden AAM-versiot voidaan rinnakkaistallentaa välittömästi ilman embargoa ja CC BY -lisenssillä. Sopimus koskee Helsingin yliopiston affilioituneita tutkijoita.

Rinnakkaistallennetun artikkelin tulee:

  • lmaista selkeästi, että kyse on AAM-versiosta.
  • Sisältää linkki artikkelin lopulliseen julkaistuun versioon (kustantajan palvelimella).
  • Ilmaista, että AAM-version lisenssi on CC BY 4.0.

Rinnakkaistallennuksen palvelulupaus

Helsingin yliopiston kirjaston tavoitteena on saada yliopiston kaikkien tieteenalojen tutkimusjulkaisut mahdollisimman ajantasaisesti ja kattavasti avoimina tutkimusportaaliin, sekä pitkäaikaissäilytykseen yliopiston julkaisuarkistoon, jossa ne ovat helposti löydettävissä.

Kirjasto rinnakkaistallentaa pääsääntöisesti yliopistolaisten tutkimusjulkaisut tavoitteenaan helpottaa tutkijoiden työtä. Tutkijat voivat myös itse tehdä rinnakkaistallennuksen tutkimustietojärjestelmän kautta. Kirjasto tarjoaa tietoa ja tukea sekä kehittää aktiivisesti rinnakkaistallentamisen prosessejaan.

Julkaisujen avoin saatavuus palvelee tutkimusta, opetusta ja koko yhteiskuntaa. Rinnakkaistallentamalla yliopiston tutkijoiden julkaisuja kirjasto edistää avoimen julkaisemisen kulttuuria. Tutkimustiedon avoin saatavuus toteuttaa yliopiston arvoja: totuutta, sivistystä, vapautta ja yhteisöllisyyttä.

Tutkijoiden yhteisöpalvelut

Varmista ensiksi artikkelisi näkyvyys TUHATissa

Muista tallentaa julkaisusi avoin kokoteksti ensisijaisesti TUHATiin. Tutkijoiden näkyvyyspalveluita kannattaa käyttää digiarkistoitujen julkaisujen näkyvyyden tukena, kun pitkäaikaissäilytys ja löydettävyys on ensiksi turvattu (sääntö näkyvyyspalveluihin: linkkaa mielummin kuin lataa).

Tutkijoiden näkyvyyspalvelut

Tutkijayhteisöpalvelut, kuten ResearchGate ja Academia.edu tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden jakaa ja esitellä omia julkaisuja ja tutkimustuloksiaan. Artikkelin lataaminen palveluun vaatii aina luvan alkuperäisen artikkelin julkaisseelta lehdeltä.

Julkaisujen pysyvä saatavuus, pysyvien tunnisteiden käyttö tai aineistojen kuvailutietojen haravoituminen keskeisiin tietojärjestelmiin ei kuitenkaan ole sosiaalisen median palveluissa taattua. Sosiaalisen median palvelut eivät myöskään yleensä täytä rahoittajien open access -ehtoja ja lataamiesi sisältöjen jatkokäytössä saattaa ilmetä rajoituksia. Kustantajien ehdot ilmenevät SHERPA/RoMEOsta.

 

 

Saavutettavuusseloste