Avoin julkaiseminen: Rinnakkaistallennus (Green OA)

Avoimen julkaisemisen periaatteet, ohjeet sekä kirjaston palvelut Helsingin yliopiston tutkijoille. #openaccess #openscience #ORCID #avoinjulkaiseminen #selfarchiving

RINNAKKAISTALLENNUS TURVAA AVOIMUUDEN

TALLENNUSPALVELU TUTKIJOILLE

Lähetä jo hyväksytty käsikirjoitus (tiedosto) kirjastoon rinnakkaistallennettavaksi:
openaccess-info@helsinki.fi

Liitä mukaan myös tieto tulevasta julkaisupaikasta.


J
os et ole varma, minkä version artikkelistasi voi tallentaa ja milloin, lähetä meille kaikkien hallussasi olevien versioiden tiedostot.
Hoidamme kirjastossa versiotarkistuksen ja selvitämme julkaisuoikeudet. Lisätietoja
artikkelien versioista

HELDA - Helsingin yliopiston digiarkisto

HELDA on yliopiston avoin digiarkisto. Se sisältää Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja, opinnäytteitä ja oppimateriaaleja sekä yliopiston tuottamia tutkimusaineistoja.

Helsingin yliopiston tutkijat tallentavat tutkimusartikkelinsa avoimesti saataville yliopiston digitaaliseen arkistoon HELDAan TUHAT-tietojärjestelmän kautta (GreenOA). Tutkija voi lähettää myös julkaisun vertaisarvioidun käsikirjoitusversion kirjastoon tallennettavaksi.

Heldaan tallennettuja julkaisuja haravoidaan kansainvälisiin virtuaaliarkistoihin ja portaaleihin, jolloin ne ovat helposti löydettävissä hakukoneiden, kuten Google Scholarin kautta.

Avoimia arkistoja

HELDA - Helsingin ylipiston avoin digiarkisto sisältää yliopiston tuottamia julkaisuja kuten opinnäytteitä, kokotekstiartikkeleja ja tutkimusaineistoja.

OpenDOAR - The Directory of Open Access Repositories. Kansainvälinen avoimien arkistojen hakupalvelu, jossa voi selailla eri maiden ja organisaatioiden julkaisuarkistoja.

ROAR - Registry of Open Access Repositories

CORE -  COnnecting REpositories

Repository maps

Zenodo - CERNin ylläpitämä arkisto, johon voi tallentaa minkä tahansa tutkimusalan dataa tai julkaisuja,  mikäli organisaatiolla ei ole omaa arkistoa.

OpenAIRE - julkaisujen kokotekstejä ja tutkimusaineistoja eri arkistoista. Julkaisut luetaan OpenAIREen organisaatioiden 
julkaisuarkistoista.

ORCID

ORCID on kansainvälinen, pysyvä ja yksilöivä tutkijatunniste. Käyttämällä ORCID-tunnistetta nimikirjoituksen tavoin kaikessa tieteellisessä toiminnassasi, varmistat, että työsi tulokset yhdistyvät juuri sinuun. Ajan mittaan ORCID-tunnisteen käyttö vähentää tarvetta syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin.

Yliopisto edellyttää, että jokainen tutkija rekisteröi itselleen ORCID-tunnisteen ja käyttää sitä laajasti tieteellisessä toiminnassaan - rahoitushakemuksissa, julkaistavaksi lähetettävissä käsikirjoituksissa, ansioluettelossa jne.

Luo ORCID-tunniste ja lisää se TUHAT-profiiliisi - ohjeet TUHATresearch portal -oppaassa.
Jatkossa TUHATissa olevat julkaisusi päivittyvät automaattisesti ORCIDiin.

ORCID ja muut tutkijatunnisteet

Lue lisää ORCIDista

Open Access -tuki

Kysymyksiä avoimesta julkaisemisesta? Haluatko lähettää artikkelisi kokotekstin tallennettavaksi julkaisuarkistoon?
Palautetta oppaasta?

openaccess-info@helsinki.fi

 

Green Open Access

Green Open Access eli julkaiseminen vihreää tietä

  • Tallennus organisaation avoimeen julkaisuarkistoon
  • Tallennus tieteenalakohtaiseen avoimeen arkistoon
  • Tutkijalle maksutonta

Miksi tallennan artikkelin avoimesti TUHATiin?

Helsingin yliopiston digiarkisto on julkaisuillesi luotettava ja ensisijainen arkistointipaikka, sillä:
  • Helsingin yliopisto edellyttää tutkijoilta avointa tallennusta TUHATiin (rinnakkaistallennus). Tuhatista tiedot siirtyvät suoraan HELDAan.
  • Pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina.
  • Julkaisut saavat pysyvän verkko-osoitteen, johon voi myös viitata.
  • Tallennettuja julkaisuja haravoidaan kansainvälisiin digiarkistoihin ja portaaleihin.
  • Julkaisut ovat helposti löydettävissä hakukoneiden, kuten Google Scholarin, kautta.
  • Rahoittajat yhä useammin vaativat tutkimusten avointa julkaisemista.
  • Avoin tallentaminen yliopiston omaan digiarkistoon on aina tutkijalle maksuton vaihtoehto.
  • Yleensä kustantajat sallivat kirjoittajan hyväksytyn käsikirjoituksen (post-print) tallentamisen julkaisuarkistoon.

Artikkelien avoin tallentaminen TUHATiin/ Helsingin yliopisto

TUHAT-tallennuksen (rinnakkaistallentaminen) pikaohjeet

Tallennusta koskeva ohjeistus huomioi OKM:n määrittelyt ja ohjeistukset avoimesta julkaisemisesta. 

  • Tallennettava versio on julkaisusopimuksesta tai kustantajan politiikasta riippuen joko tekijän viimeinen oma käsikirjoitusversio (post-print) tai kustantajan palvelussa ilmestynyt julkaistu artikkeli (publisher´s pdf).
  • Jos kyseessä on vertaisarvioitu julkaisu, myös vapaasti saatavilla olevan artikkelin version pitää sisältää vertaisarvioinnin jälkeen tehdyt muutokset. (OKM:n ohje)
  • Tuhat-tutkimustietojärjestelmän yleinen käytön ja tallennuksen ohjeistus.

Artikkelin tie digiarkistoon

Tuhatiin tallennettavan kokotekstin versio

Versio Pre-print Post-print Kustantajan pdf
Määritelmä Käsikirjoitus ennen vertaisarviointia

Käsikirjoitusversio, joka on korjattu vertaisarvioinnin perusteella. Ei sisällä kustantajan lopullista taittotyötä (layout) ja sivunumerointia.

Lehdessä julkaistu, artikkelin lopullinen versio taittoineen.
Muita nimityksiä versiolle submitted version, author-submitted article, pre-refereeing, author’s draft final draft, accepted article, Author's Accepted Manuscript (AAM), author's post-print, kirjoittajan hyväksytty käsikirjoitus

publisher´s pdf, final published article, publisher's version

Tuhatiin  tallennettava versio Yleensä ei tallenneta. Toisijaisesti tallennettava versio, jos kustantaja ei salli kustantajan pdf:n tallennusta. Yleisin vaihtoehto. Tallennetaan ensisijaisesti, mikäli kustantaja sallii.

Proofiksi / oikovedokseksi / korjausvedokseksi kutsutaan kirjoittajalle kustantajalta tulevaa viimeistä taitettua versiota ennen julkaisemista. Se ei sovi tallennettavaksi (jos kustantaja sallii vain post print -version rinnakkaistallentamisen, proofia ei voi tallentaa). 

Oikeudellisia kysymyksiä

1. Julkaisuoikeudet kustantajan kanssa tehdyssä julkaisusopimuksessa

Helsingin yliopisto suosittaa, että julkaisusopimusta tehdessään tutkija luovuttaisi kustantajalle vain yksinkertaiset julkaisuoikeudet eli pidättäisi itsellään oikeuden käyttää tekstiä muualla.

Useat kustantajat sallivat arkistoinnin organisaation omaan digiarkistoon (Green OA). Jos tutkija on kuitenkin allekirjoittanut julkaisusopimuksen, jossa kaikki oikeudet artikkeliin siirtyvät kustantajalle, kustantaja tai lehti saattaa kieltää avoimen arkistoinnin. Tällöin julkaisua ei voi myöskään tallentaa tai jakaa sosiaalisissa palveluissa (esim. ResearchGate).

2. Yhteisartikkeli

Sinun tulee pyytää avoimeen julkaisemiseen lupa muilta kirjoittajilta, mieluiten jo tutkimusprosessin käynnistyessä. Tämä koskee myös valokuvia ja graafisia esityksiä.

3. Kustantajien ehdot

Yhteisöpalveluiden puntarointia

Tutkijoiden sosiaalisen median yhteisöpalveluita / näkyvyyspalveluita on erilaisia ja uusia syntyy jatkuvasti. Tunnetuimpiin palveluihin kuuluvat  mm. ResearchGate ja Academia.edu. Yhteisöpalveluihin avoimesti artikkeleja ladattaessa pätee kustantajan julkaisulle asettamat ehdot, jotka tulee aina tarkastaa SherpaRomeosta.

Hyvät puolet

Huonot puolet

Näkyvyys ja vaikuttavuus oletetusti kasvavat, jos olet palveluissa aktiivinen. Ylipäätään läsnäolo verkossa luultavasti lisää näkyvyyttäsi. Ensisijaisesti viestintäkanavia, ei aineistojen pitkäaikaissäilytykseen. 

Muista turvata julkaisusi saavutettavuus ensiksi tallentamalla ne julkaisuarkistoon (HY:ssa digiarkisto Helda).

Pitkäaikaissäilytys ja saatavuus eivät ole turvattuina. Vaatii usein kirjautumista ja salasanojen käyttöä vastuullisen ja avoimen tieteen periaatteiden vastaisesti.

Ei yleensä mahdollisuutta versionhallintaan, lisenssointiin tai kuvailutietojen tallennukseen.

Kaupallisten palveluiden sovellukset tarjoavat erilaisia interaktiivisia ominaisuuksia kuten keskustelupalstoja sekä mahdollisuuden seurata kollegojen työtä ja päin vastoin.

Edellytetään henkilökohtaisten tietojen, sekä ladattavan ja syntyvän datan luovuttamista palveluntarjoajalle. Sensitiivisen datan käsittelystä ei ole välttämättä huolehdittu.

Oma ja kontaktiesi data saatetaan myydä kolmansille osapuolille.

Uusien kontaktien luominen ja yhteisöllinen työskentelytapa. Mahdollistaa myös välittömän palautteen annon ja palautteseen vastaamisen. Business-logiikka: Palveluntarjoaja saatetaan myydä ylikansallisille yhtiöille, joidenka toimintaa et halua välttämättä tukea.
Mahdollisuus tallentaa opetusmateriaaleja ja luonnoksia.

Palvelu, tai osa sen käyttökelpoisista ominaisuuksista saattaa muuttua maksulliseksi (vrt. Sporify, Academia.edu).

Palvelut lähettävät mainoksia ja muuta "spämmiä".

Embargot

Embargo

Kustantajan määrittelemä alkuperäisen työn julkaisuajankohdasta laskettu karanteeni / julkaisuviive. Embargoaikana rinnakkaistallennusta ei voida vielä julkaista.

Tietoa kustantajien eri lehdille asettamista vaihtelevista embargokäytännöistä jakaa SHERPA/RoMEO.

Embargoajat

Embargo lasketaan alkavaksi lehden ilmestymispäivästä, joko elektronisen version tai painetun lehden ilmestymispäivästä riippuen siitä, kumpi tapahtuu aiemmin.

Embargo vaihtelee kustantajittain ollen normaalisti 6-12 kk. Kaikilla kustantajilla viiverajoitusta ei ole. Kaupallisten kustantajien embargoaikoja:

Hybridiartikkelit / Hybrid OA

Hybridiartikkeli
Osa kaupallisten lehtien kustantajista tarjoaa kirjoittajille mahdollisuuden julkaista maksua vastaan yksittäisiä artikkeleita avoimesti. Muut lehden artikkelit puolestaan ovat saatavilla vain tilaajamaksua vastaan. Julkaisutapaa kutsutaan yleisesti hybridijulkaisemiseksi.

Hybridijulkaisemisen maksut

Kirjoittajan tai hänen instituutionsa tulee maksaa oa-julkaisemisen julkaisumaksu (APC), joka on yleensä useita tuhansia euroja. Kirjasto on neuvotellut alennuksia artikkelien ja kirjojen julkaisumaksuihin, lisätietoja.

Yliopiston linja hybridijulkaisemiseen

Helsingin yliopisto, tai esimerkiksi Suomen Akatemia eivät suosittele hybridijulkaisemista, mutta ovat todenneet, että se saatttaa olla kuitenkin perusteltua, jos se jouduttaa siirtymistä täysin avoimeen julkaisemiseen. Lue lisää hybridijulkaisemisesta ja yliopiston linjasta.

Tutkijoiden yhteisöpalvelut

Varmista ensiksi artikkelisi näkyvyys TUHATissa

Muista tallentaa julkaisusi avoin kokoteksti ensisijaisesti TUHATiin. Tutkijoiden näkyvyyspalveluita kannattaa käyttää digiarkistoinnin tukena, kun julkaisujen pitkäaikaissäilytys ja löydettävyys on ensiksi turvattu.

Tutkijoiden näkyvyyspalvelut

Tutkijayhteisöpalvelut, kuten ResearchGate ja Academia.edu tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden jakaa ja esitellä omia julkaisuja ja tutkimustuloksiaan. Artikkelin lataaminen palveluun vaatii aina luvan alkuperäisen artikkelin julkaisseelta lehdeltä.

Julkaisujen pysyvä saatavuus, pysyvien tunnisteiden käyttö tai aineistojen kuvailutietojen haravoituminen keskeisiin tietojärjestelmiin ei kuitenkaan ole sosiaalisen median palveluissa taattua. Sosiaalisen median palvelut eivät myöskään ylensä täytä rahoittajien open access -ehtoja ja lataamiesi sisältöjen jatkokäytössä saattaa ilmetä rajoituksia. Kustantajien ehdot ilmenevät SHERPA/RoMEOsta.