Avoin julkaiseminen: Julkaisukanavan valinta

Avoimen julkaisemisen periaatteet, ohjeet sekä kirjaston palvelut Helsingin yliopiston tutkijoille. #openaccess #openscience #ORCID #avoinjulkaiseminen #selfarchiving

Julkaisufoorumi

Kuva Julkaisufoorumin logosta
Julkaisufoorumi
(JUFO) on Tieteellisten seurain ylläpitämä palvelu, jossa tieteelliset julkaisukanavat on luokiteltu asiantuntijaraatien toimesta. Luokituksia päivitetään säännöllisesti ja tutkijat voivat myös itse ehdottaa uusien kanavien lisäämistä tai jo luokiteltujen lehtien tason uudelleenarviointia. Hakulomake Julkaisufoorumin käyttöohjeet

  • Voit hakea julkaisufoorumista lehden tai kustantajan mukaan. Klikkaamalla tuloksia sivun lopussa saat tietoa lehden arvioidusta tasosta (ja muiden pohjoismaiden arviointiraatien arviointitasosta).
  • JUFOssa on neljä arviointitasoa. 3 tarkoittaa alallaan kärkeen kuuluvia lehtiä tai julkaisijoita, 2 erittäin hyviä, luotettuja julkaisukanavia, 1 päteviä tieteellisiä julkaisukanavia ja 0 ei-tieteellisiä julkaisuja (esim. tiedettä popularisoivat lehdet) sekä heikkotasoisia tieteellisiä julkaisuja (vasta aloittaneet lehdet ja saalistajalehdet/julkaisijat). Lue tästä lisää Jufon nollaluokasta! 
  • Mikäli lehti esittelee itsensä tieteelliseksi julkaisukanavaksi ja on arvioitu tasoon 0 Jufossa, se saattaa olla saalistajalehti, mutta ei välttämättä (esimerkiksi MDPI:llä on useita nollaluokassa olevia lehtiä, jotka eivät vielä ole saavuttaneet luokan yksi verraten tiukkoja kriteerejä)
  • Mikäli etsit nimenomaan Plan S-yhteensopivia julkaisukanavia (rahoittajana esim. Suomen Akatemia), käytä Journal Checker-työkalua!

MDPI ja Frontiers

MDPI-logo
Sveitsiläinen MDPI on tällä hetkellä maailman suurimpia avoimien lehtien julkaisija, mutta sen toiminta jakaa vahvasti mielipiteitä. Yhtiöllä on hyvin paljon eritasoisia lehtiä - eräät ovat hyvin korkeatasoisia, mutta suurin osa ovat "vain" päteviä tieteellisiä julkaisukanavia, ja jotkut ovat suorastaan huonoja, mikä heijastuu mm. niiden Jufo-luokituksessa (monet MDPI-lehdet löytyvät nollaluokasta). 
Tutkijoiden keskuudessa MDPI on suosittu, sillä julkaisuprosessi sen lehdissä on hyvin nopea ja julkaisumaksut kohtuullisia. Toisaalta yhtiön toiminnalle on ominaista hyvin monien erikoisteemanumeroiden julkaiseminen, mistä seuraa hyvin paljon houkuttelusähköpostia tutkijoille. Lisäksi nopea julkaisuprosessi on johtanut siihen, että seulan on läpäissyt monia kyseenalaisia artikkeleita. Tästä syystä moni tutkija on pitänyt MDPI:tä saalistajajulkaisijana (ks. Paolo Crosettin tutkimus MDPI:n julkaisukäytännöistä). Saalistajalehtiä listaavasta Cabell-tietokannasta MDPI ei löydy, mutta Julkaisufoorumissa MDPI on kustantajana luokassa 0.  
Verkkosivusto Predatoryreports.org on lisännyt kaikki MDPI:n lehdet mustalle listalle, mutta on huomattava että ao. sivun alkuperästä tai kriteereistä ei ole mitään tietoa eikä sitä voi siksi pitää luotettavana tiedonlähteenä. Sellaiseksi suosittelemme Cabells-tietokantaa (ks. sivun oikea palsta). 
On hyvä olla tarkkana MDPI:n yksittäisten lehtien tason suhteen, missä Julkaisufoorumin luokitukset ovat avuksi. HY:llä on sopimus avoimesta julkaisemisesta MDPI:n kanssa. 
Lue myös: 

       Janne Pölösen ja Elina Pylvänäisen (Julkaisufoorumi) blogiteksti MDPI, Predatory Reports ja Julkaisutoiminnan harmaa alue
Huijareita vai amatöörejä? (Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus)

 

Frontiers on myös sveitsiläinen avoimien lehtien kustantaja ja se on toimintatavoissaan hyvin samanlainen MDPI:n kanssa. Myös se on julkaissut kyseenalaisia artikkeleita. Frontiersissa julkaistaan paljon ja se on suosittu tutkijoiden keskuudessa tehokkuutensa vuoksi. Helsingin yliopistolla on FinElib-konsortiosopimus avoimesta julkaisemisesta Frontiersin kanssa. 

Tieteen popularisoinnin palvelut

Viime vuosina on perustettu joukko kaupallisia yrityksiä, jotka popularisoivat vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja maksua vastaan. Artikkelit muutetaan helposti sulavaan, yleistajuiseen muotoon, taitetaan kauniisti kuvien kera ja julkaistaan näyttävissä verkkoalustoissa tai lehdissä. Siten tutkija saa maksua vastaan helposti levitettävän ja näyttävän yleistajuisen version. Tälläisiä palveluja ovat tarjonneet Research Outreach ja Scientia Global, jotka vaikuttavat asiallisilta palveluita ja Innovation News Network, Intech Open sekä Open Access Government, joihin suhtautuisimme varauksella. Yhtiöt kauppaavat palveluitaan sähköpostispämmaukselle saalistajajulkaisijoiden tavoin. Helsingin yliopisto ei rahallisesti tue julkaisemista näillä kustantajilla, mutta tutkija voi itse harkita onko palvelusta hänelle hyötyä. Kannattaa huomioida, että näiden joukossa on sekä asiallisia yrityksiä että saalistajakustantajia. 

Toisinaan tutkijoille tulee myös pyyntöjä, jotka pohjautuvat CC-lisenssin suomiin mahdollisuuksiin. Jos tiedeartikkeli- tai kirja on julkaistu avoimella CC BY-lisenssillä, joka sallii kaupallisen hyödyntämisen, tutkijalta saatetaan kysyä haluaisiko hän julkaista artikkelin uudelleen esimerkiksi kokoomateoksessa ja maksaa siitä kirjoittajamaksu. HY ei voi tukea tälläistä uudelleenjulkaisemista, mutta tutkija voi itse harkita onko uudelleenjulkaisemisesta esim. teemanmukaisessa kokoomateoksessa hänelle hyötyä. Pahimmillaan tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että kirjoittajamaksu maksetaan samasta artikkelista useita kertoja. 

Näihin julkaisupalveluihin vertautuu Researchpod joka editoi artikkeleista lyhyitä käsikirjoituksia, jotka sitten tehdään podcasteiksi ja lisätään yhtiön verkkosivulle. Palvelu vaikuttaa toimivalta, mutta kirjasto ei voi taloudellisesti tukea tämänkaltaista tieteellisten artikkeleiden uudelleenkäyttöä. 

Webinaari OA-lehtien laadun arvioimisesta 6.5.2020

Tarvitsetko apua julkaisukanavan valinnassa?

Oletko epävarma julkaisukanavasta? Kysy lisätietoja kirjaston asiantuntijoilta osoitteesta openaccess@helsinki.fi

OA-lehtien laadun arvioinnin keinot

Tarkistuslistoja saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi

 

undefined

 

Laadukkaiden open access-lehtien piirteitä

Osa näistä voi toteutua myös saalistajalehdissä ja kaikki allaoleva ei toteudu hyvissäkään OA-lehdissä:

  • Lehti löytyy DOAJista (DOAJ:n lista parhaista käytännöistä).
  • Lehden julkaisija OASPAn (Open Access Scholarly Publishers Association) jäsen.
  • Julkaisu on Julkaisufoorumissa vähintään luokassa 1.
  • Lehti on listattuna Ulrichs Webiin.
  • Lehti on listattu metriikkatietokantoihin, kuten Web of Science ja Scopus.
  • Lehden tiedot (toimituskunta, julkaisija, impaktiluvut, artikkelimaksut on esitetty selkeästi) Huom. kaikki OA-lehdet eivät peri kirjoittajamaksuja.
  • Lehdellä on ISSN-numero.
  • Lehden toimituskunnassa on tunnettuja alan tutkjoita ja siinä on ilmestynyt tunnettujen tutkijoiden laadukkaita artikkeleita.
  • Vertaisarviointiprosessi on läpinäkyvä / sen periaatteet on kerrottu. Vertaisarviointi vie yleensä aikaa vähintää kuukauden.

Cabells-saalistajalehtitietokanta

Cabells-tietokannan logo

Cabells-palvelu listaa avoimia lehtiä, jotka on luokiteltu saalistajalehdiksi eikä niitä siten suositella julkaisukanaviksi. Palvelu on HY:ssä koekäytössä vuoden 2023 loppuun saakka. HY:n käytössä on osio predatory reports, joka koostuu saalistajalehtitietokannasta. Hakutuloksesta näet listan lehteen liittyvistä epäilyttävistä piirteistä (violations), joiden perusteella se on tietokantaan lisätty.

Cabells-palvelun lisäksi predatoryreports.org-sivusto esittää tarjoavansa tietoa saalistajajulkaisuista. Älä käytä Predatoryreports.org-sivustoa. Sivusto ei ole luotettava, ja sivustoa epäillään väärinkäytöksistä.

Näkymä Cabells-tietokannasta
 

Saalistajajulkaisut

Saalistajajulkaisut ja -kustantajat

Saalistajajulkaisu/julkaisija on open access-lehti tai sen kustantaja, joka pyrkii tieteen edistämisen sijaan tekemään rahaa avoimella julkaisemisella. Saalistajulkaisut perivät kirjoittajamaksun, mutta lehdet eivät ole ammattimaisesti toimitettuja, tieteellisiä julkaisuja vaikka pyrkivät näyttämään siltä. Artikkelia ei aina välttämättä edes julkaista. Saalistajajulkaisuja on arvioitu olevan yli 15 000.

Joskus saalistajalehtiä kutsutaan myös turhamaisuusjulkaisuiksi, sillä osa tutkijoista saattaa julkaista niissä siitä huolimatta, että tietävät lehtien tieteellisen tason olevan heikko. Koska vertaisarviointiprosessi on muodollinen, tarkat kieli- ym. vaatimukset eivät estä julkaisemista ja siten uralla etenemistä. 

Julkaisuiden lisäksi voidaan myös kaupata osallistumista olemattomiin kongresseihin, OA-kirjoihin jne. 

Seuraavat piirteet ovat tyypillisiä saalistajajulkaisuille

  • Vertaisarviointi on nimellinen, usein hyvin nopea prosessi. Siten artikkelien sisältö voi olla virheellinen tai harhaanjohtava.
  • Julkaisupalveluita markkinoidaan aggressiivisesti esimerkiksi sähköpostilla.
  • Lehtien nimet ovat samankaltaisia tunnettujen julkaisujen kanssa.
  • Tiedot, erityisesti artikkelimaksut, on esitetty epäselvästi verkkosivulla.
  • Käsikirjoitusehdotusten käsittelyprosessia ei ole kuvattu.
  • Toimituskunnissa on vähän tai ei lainkaan alan tunnettuja tutkijoita.
  • Ei jäsenyyttä OA-järjestöissä tai lehtihakemistoissa (DOAJ, OASPA).
  • Tietoa tekijänoikeuksien omistajasta ei löydy, ei pysyviä tunnisteita tai CC-lisenssejä (huomaa, että tämä pätee usein myös muihin kuin saalistajajulkaisuihin!)
  • Luokiteltu luokkaan 0 julkaisufoorumissa (huomaa, että kaikki Jufon 0-luokan julkaisut eivät ole saalistajajulkaisuja) Julkaisufoorumin käyttöohje.

Lisälukemista

Luettavaa

       Hyödyllisiä videoita

Saavutettavuusseloste