Lähetä jo hyväksytty käsikirjoitus (tiedosto) kirjastoon rinnakkaistallennettavaksi:
openaccess@helsinki.fi
Liitä mukaan myös tieto tulevasta julkaisupaikasta.
HUOM! Jos tutkimuksesi on Suomen Akatemian rahoittama (v. 2021 eteenpäin), kerro tämä tieto viestissäsi.
Hoidamme kirjastossa versiotarkistuksen ja selvitämme julkaisuoikeudet. Lisätietoja artikkelien versioista.
Jos et ole varma, minkä version julkaisustasi voi tallentaa ja milloin, lähetä meille kaikkien hallussasi olevien versioiden tiedostot.
HELDA on Helsingin yliopiston avoin digiarkisto ja julkaisualusta. Se sisältää tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja, opinnäytteitä ja oppimateriaaleja sekä yliopiston tuottamia tutkimusaineistoja. Heldassa voi julkaista myös avoimia monografioita.
Helsingin yliopiston tutkijat tallentavat tutkimusartikkelinsa avoimesti saataville HELDAan TUHAT-tietojärjestelmän kautta (GreenOA). Tutkija voi lähettää julkaisunsa myös kirjastoon tallennettavaksi.
Heldaan tallennetuttuja julkaisuja haravoidaan kansainvälisiin virtuaaliarkistoihin ja portaaleihin jolloin ne ovat helposti löydettävissä hakukoneiden, kuten Google Scholarin kautta.
HELDA - Helsingin ylipiston avoin digiarkisto sisältää yliopiston tuottamia julkaisuja kuten opinnäytteitä, kokotekstiartikkeleja ja tutkimusaineistoja.
OpenDOAR - The Directory of Open Access Repositories. Kansainvälinen avoimien arkistojen hakupalvelu, jossa voi selailla eri maiden ja organisaatioiden julkaisuarkistoja.
ROAR - Registry of Open Access Repositories
CORE - COnnecting REpositories
Zenodo - CERNin ylläpitämä arkisto, johon voi tallentaa minkä tahansa tutkimusalan dataa tai julkaisuja, mikäli organisaatiolla ei ole omaa arkistoa.
OpenAIRE - julkaisujen kokotekstejä ja tutkimusaineistoja eri arkistoista. Julkaisut luetaan OpenAIREen organisaatioiden
julkaisuarkistoista.
ORCID on kansainvälinen, pysyvä ja yksilöivä tutkijatunniste. Käyttämällä ORCID-tunnistetta nimikirjoituksen tavoin kaikessa tieteellisessä toiminnassasi, varmistat, että työsi tulokset yhdistyvät juuri sinuun. Ajan mittaan ORCID-tunnisteen käyttö vähentää tarvetta syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin.
Yliopisto edellyttää, että jokainen tutkija rekisteröi itselleen ORCID-tunnisteen ja käyttää sitä laajasti tieteellisessä toiminnassaan - rahoitushakemuksissa, julkaistavaksi lähetettävissä käsikirjoituksissa, ansioluettelossa jne.
Luo ORCID-tunniste ja lisää se TUHAT-profiiliisi - ohjeet TUHATresearch portal -oppaassa.
Jatkossa TUHATissa olevat julkaisusi päivittyvät automaattisesti ORCIDiin.
ORCID ja muut tutkijatunnisteet
Lue lisää rinnakkaistallennuksesta Think Openin juttusarjasta.
Tallennusta koskeva ohjeistus huomioi OKM:n määrittelyt ja ohjeistukset avoimesta julkaisemisesta.
Versio |
Pre-print |
Post-print |
Kustantajan pdf |
Määritelmä |
Käsikirjoitus ennen vertaisarviointia |
Käsikirjoitusversio, joka on korjattu vertaisarvioinnin perusteella. Ei sisällä kustantajan lopullista taittotyötä (layout) ja sivunumerointia. |
Lehdessä julkaistu, artikkelin lopullinen versio taittoineen. |
Muita nimityksiä versiolle |
submitted version, author-submitted article, pre-refereeing, author’s draft | final draft, accepted article, Author's Accepted Manuscript (AAM), author's post-print, kirjoittajan hyväksytty käsikirjoitus |
publisher´s pdf, final published article, publisher's version, Version of Record (VoR) |
Tuhatiin tallennettava versio |
Yleensä ei tallenneta. | Toisijaisesti tallennettava versio, jos kustantaja ei salli kustantajan pdf:n tallennusta. Yleisin vaihtoehto. | Tallennetaan ensisijaisesti, mikäli kustantaja sallii. |
Proofiksi / oikovedokseksi / korjausvedokseksi kutsutaan kirjoittajalle kustantajalta tulevaa viimeistä taitettua versiota ennen julkaisemista. Se ei sovi tallennettavaksi (jos kustantaja sallii vain post print -version rinnakkaistallentamisen, proofia ei voi tallentaa).
Pre-proof vastaa useimmissa tapauksissa final draftia eli sen tallentaminen on sallittua.
Preprint on artikkelin ensimmäinen, vertaisarvioimaton käsikirjoitusversio. Sillä voidaan tarkoittaa 1) lehteen lähetettyä ensimmäistä versiota, joka sitten tavallisesti vertaisarvioidaan tai 2) artikkelin versiota, joka tallennetaan ja julkaistaan ns. preprint-palveluissa, jolloin tarkoitus on kerätä palautetta ja kehittää artikkelia julkaisua varten. Toisinaan preprint voidaan julkaista vain siksi, että tietty tutkimusaihe saadaan "varattua" omaan käyttöön.
Preprint-palvelimia perustettiin aluksi lähinnä luonnon- ja lääketieteellisiin tieteenaloihin, mutta nykyään niitä on saatavilla lähes kaikilla tieteenaloilla. Tunnetuimpia ovat ArXIv, MedRxiv, BioRxiv, Europe PMC ja OSF.
Preprint voidaan tarvittaessa tallentaa myös yliopiston tutkimustietojärjestelmä Tuhatiin, jolloin sen versioksi tallennuslomakkeella valitaan "Lähetetty käsikirjoitus". Preprint-versio suositellaan poistettavaksi ja korvattavaksi vertaisarvioinnin jälkeisellä käsikirjoitusversiolla ("Hyväksytty kirjoittajan käsikirjoitus") julkaisuprosessin edistyessä.
Helsingin yliopisto suosittaa, että julkaisusopimusta tehdessään tutkija luovuttaisi kustantajalle vain yksinkertaiset julkaisuoikeudet eli pidättäisi itsellään oikeuden käyttää tekstiä muualla.
Useat kustantajat sallivat arkistoinnin organisaation omaan digiarkistoon (G
reen OA). Jos tutkija on kuitenkin allekirjoittanut julkaisusopimuksen, jossa kaikki oikeudet artikkeliin siirtyvät kustantajalle, kustantaja tai lehti saattaa kieltää avoimen arkistoinnin. Tällöin julkaisua ei voi myöskään tallentaa tai jakaa sosiaalisissa palveluissa (esim. ResearchGate).Sinun tulee pyytää avoimeen julkaisemiseen lupa muilta kirjoittajilta, mieluiten jo tutkimusprosessin käynnistyessä. Tämä koskee myös valokuvia, taulukkoja ja muita graafisia esityksiä.
Tutkijoiden sosiaalisen median yhteisöpalveluita / näkyvyyspalveluita on erilaisia ja uusia syntyy jatkuvasti. Tunnetuimpiin palveluihin kuuluvat mm. ResearchGate ja Academia.edu.
Yhteisöpalveluihin avoimesti artikkeleja ladattaessa pätee kustantajan julkaisulle asettamat ehdot, jotka tulee aina tarkastaa SherpaRomeosta. Sosiaalisen median palvelut eivät yleensä kuitenkaan täytä rahoittajien open access -ehtoja.
Hyvät puolet |
Huonot puolet |
---|---|
Näkyvyys ja vaikuttavuus oletetusti kasvavat, jos olet palveluissa aktiivinen. Ylipäätään läsnäolo verkossa luultavasti lisää näkyvyyttäsi. Ensisijaisesti viestintäkanavia, ei aineistojen pitkäaikaissäilytykseen. Muista turvata julkaisujesi saavutettavuus ensiksi tallentamalla ne julkaisuarkistoon (HY:ssa digiarkisto Helda). |
Pitkäaikaissäilytys ja saatavuus eivät ole turvattuina. Ei yleensä mahdollisuutta versionhallintaan, lisenssointiin tai kuvailutietojen tallennukseen. Vaatii usein kirjautumista ja salasanojen käyttöä avoimen tieteen periaatteiden vastaisesti. |
Kaupallisten palveluiden sovellukset tarjoavat erilaisia interaktiivisia ominaisuuksia kuten keskustelupalstoja sekä mahdollisuuden seurata kollegojen työtä ja päin vastoin. |
Edellytetään henkilökohtaisten tietojen, sekä ladattavan ja syntyvän datan luovuttamista palveluntarjoajalle. Sensitiivisen datan käsittelystä ei ole välttämättä huolehdittu. Oma ja kontaktiesi data saatetaan myydä kolmansille osapuolille. |
Uusien kontaktien luominen ja | yhteisöllinen työskentelytapa. Mahdollistaa myös välittömän palautteen annon ja siihen vastaamisen.Business-logiikka: Palveluntarjoaja voidaan myydä ylikansallisille yhtiöille, joiden toimintaa et halua välttämättä tukea. |
Mahdollisuus tallentaa opetusmateriaaleja ja luonnoksia. |
Palvelu, tai osa sen käyttökelpoisista ominaisuuksista saattaa muuttua maksulliseksi (vrt. Spotify, Academia.edu). Palvelut lähettävät mainoksia ja muuta "spämmiä". |
♦ Gold / kultainen OA: artikkelin välitön julkaiseminen kokonaan open access –periaatteella toimivassa lehdessä. Usein maksullista.
♦ Green / vihreä OA: artikkelin, sen pre-print tai post-print -version julkaiseminen avoimesti organisaation julkaisuarkistossa (rinnakkaistallennus). Kustantajan asettama embargo on mahdollinen. Maksuton vaihtoehto.
♦ Hybrid OA: yksittäinen artikkeli ostetaan avoimeksi muuten maksumuurin takana olevasta tilausmaksullisesta lehdestä.
♦ APC (article processing charge) ja BPC (book processing charge) julkaisu/kirjoittajamaksut viittaavat avoimeen julkaisemiseen liittyvään maksuun, jolla katetaan esimerkiksi vertaisarvioinnin kustannuksia.
♦ Embargo: Kustantajan määrittelemä alkuperäisen työn julkaisuajankohdasta laskettu karanteeni, julkaisuviive, jonka aikana rinnakkaistallennusta ei voi tehdä.
♦ Tieteellisten lehtien tasoa voi arvioida esimerkiksi Impact factorin sekä lehden saaman Jufo-luokituksen avulla. Lisätietoja laatukriteereistä.
♦ Impact factorit / vaikuttavuuskertoimet: Useimmilla OA-lehdillä on myös vaikuttavuuskertoimet. Lehtien tasoluokitukset päivitetään vuosittain Clarivate Analyticsin Journal Citation Reports -tietokantaan. Lisätietoja impact factoreista ja lehtien vaikuttavuudesta saat kirjaston Bibliometriikka-oppaasta.
nk. JuFo-luokitusta; julkaisukanavahaku.
Embargo
Kustantajan määrittelemä alkuperäisen työn julkaisuajankohdasta laskettu karanteeni / julkaisuviive. Embargoaikana rinnakkaistallennusta ei voida vielä julkaista.
Tietoa kustantajien eri lehdille asettamista vaihtelevista embargokäytännöistä jakaa SHERPA/RoMEO.
Embargoajat
Embargo lasketaan alkavaksi lehden ilmestymispäivästä, joko elektronisen version tai painetun lehden ilmestymispäivästä riippuen siitä, kumpi tapahtuu aiemmin.
Embargo vaihtelee kustantajittain ollen normaalisti 6-12 kk. Kaikilla kustantajilla viiverajoitusta ei ole. Kaupallisten kustantajien embargoaikoja:
FinELib ja AAAS (https://finelib.fi/oa-julkaiseminen-science-journals-lehdissa/) ovat sopineet, että kuluvan sopimuskauden (2023-2024) aikana julkaistujen artikkeleiden AAM-versiot voidaan rinnakkaistallentaa välittömästi ilman embargoa ja CC BY -lisenssillä. Sopimus koskee Helsingin yliopiston affilioituneita tutkijoita.
Rinnakkaistallennetun artikkelin tulee:
Helsingin yliopiston kirjaston tavoitteena on saada yliopiston kaikkien tieteenalojen tutkimusjulkaisut mahdollisimman ajantasaisesti ja kattavasti avoimina tutkimusportaaliin, sekä pitkäaikaissäilytykseen yliopiston julkaisuarkistoon, jossa ne ovat helposti löydettävissä.
Kirjasto rinnakkaistallentaa pääsääntöisesti yliopistolaisten tutkimusjulkaisut tavoitteenaan helpottaa tutkijoiden työtä. Tutkijat voivat myös itse tehdä rinnakkaistallennuksen tutkimustietojärjestelmän kautta. Kirjasto tarjoaa tietoa ja tukea sekä kehittää aktiivisesti rinnakkaistallentamisen prosessejaan.
Julkaisujen avoin saatavuus palvelee tutkimusta, opetusta ja koko yhteiskuntaa. Rinnakkaistallentamalla yliopiston tutkijoiden julkaisuja kirjasto edistää avoimen julkaisemisen kulttuuria. Tutkimustiedon avoin saatavuus toteuttaa yliopiston arvoja: totuutta, sivistystä, vapautta ja yhteisöllisyyttä.
Muista tallentaa julkaisusi avoin kokoteksti ensisijaisesti TUHATiin. Tutkijoiden näkyvyyspalveluita kannattaa käyttää digiarkistoitujen julkaisujen näkyvyyden tukena, kun pitkäaikaissäilytys ja löydettävyys on ensiksi turvattu (sääntö näkyvyyspalveluihin: linkkaa mielummin kuin lataa).
Tutkijayhteisöpalvelut, kuten ResearchGate ja Academia.edu tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden jakaa ja esitellä omia julkaisuja ja tutkimustuloksiaan. Artikkelin lataaminen palveluun vaatii aina luvan alkuperäisen artikkelin julkaisseelta lehdeltä.
Julkaisujen pysyvä saatavuus, pysyvien tunnisteiden käyttö tai aineistojen kuvailutietojen haravoituminen keskeisiin tietojärjestelmiin ei kuitenkaan ole sosiaalisen median palveluissa taattua. Sosiaalisen median palvelut eivät myöskään yleensä täytä rahoittajien open access -ehtoja ja lataamiesi sisältöjen jatkokäytössä saattaa ilmetä rajoituksia. Kustantajien ehdot ilmenevät SHERPA/RoMEOsta.
|
|