Creative Commons -lisenssit (uusin versio 4.0) ovat muodostuneet kansainvälisiksi standardeiksi avoimien sisältöjen julkaisemiseen ja niiden jatkokäytön määrittelyyn. Teoksen käyttöoikeudet säilyvät CC-lisensoinnissa tekijällä ja tekijä on aina mainittava lukuunottamatta CC 0 -lisenssiä. Kansallisessa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden osalinjauksessa (2019) on asetettu tavoitteeksi, että viimeistään vuonna 2022 kaikille uusille tutkimusjulkaisuille määritellään avoimuuden takaava CC-lisenssi turvaamaan tutkijan oikeuksia.
CC-lisenssejä voidaan antaa mm. julkaisuille, valokuville ja metadatalle. Avoimia ohjelmistoja varten on omat lisenssinsä, kuten mm. MIT- ja GNU-GPL-lisenssit.
Avoimien sisältöjen jakamisessa ja jatkokäytössä on myös huomattava, että mikäli aineistosta voidaan tunnistaa joku luonnollinen henkilö tai tieto on arkaluonteista, on aineisto vähintään anonymisoitava ennen jakamista, ja monissa tapauksissa sitä ei voi jakaa lainkaan (ks. datanhallintaoppaamme).
Tieteelliset julkaisut
Helsingin yliopisto suosittelee CC BY -lisenssiä yleisesti julkaisujen jakamiseen ellei kustantajalla ole lisenssiä koskien muuta suositusta tai määräystä. Eri kustantajien ohjeet asiaan liittyen löydät kustantajien tai lehtien sivuilta. Huomaa, että lisenssiä ei voi muuttaa jälkikäteen tiukemmaksi.Sen sijaan sen voi muuttaa avoimemmaksi.
Lue lisää Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilta osiosta UKK - tekijänoikeus ja lisenssit
Artikkeleiden ja muiden tutkimuksessa syntyneiden dokumenttien Tuhat-rinnakkaistallennuksessa CC-lisenssi voidaan valita tallennuslomakkeen kohdassa Pääsy tämän tutkimustuotoksen sähköiseen versioon > Pääsy sähköiseen versioon > Lataa sähköinen versio > Dokumentin lisenssi (ks. kuva).
Tuhat-tallennuksessa CC-lisenssi voidaan valita tallennuslomakkeen kohdassa Pääsy tämän tutkimustuotoksen sähköiseen versioon > Pääsy sähköiseen versioon > Lataa sähköinen versio > Dokumentin lisenssi.
Tutkimusdata ja lähdekoodi
Helsingin yliopisto suosittaa tutkimusdatan jakamiselle mahdollisimman avointa lisenssiä. On kuitenkin huomattava, että kun tutkimusaineistoja käytetään tieteen tekemisessä, noudatetaan hyvän tieteellisen käytännön mukaista lähteiden ja tekijöiden ilmoittamista, jolloin lähteet ja tekijät saavat ansaitsemansa siteeraukset myös ilman sitovia käyttöehtoja.
Avoimen lähdekoodin ja ohjelmistojen lisenssejä on lukuisia, esimerkiksi MIT-lisenssi ja GNU General Public -lisenssi. Ennen lisenssin valitsemista on selvitettävä oikeudelliset kysymykset sekä mietittävä, onko koodilla tai ohjelmistolla kaupallista käyttöä. Lisenssin valinnassa voi käyttää apuna Githubin avoimen lähdekoodin lisenssinvalitsinta. Lisätietoja avoimen lähdekoodin lisensseistä ja niiden eroista löytyy Open Source Initiative'n verkkosivuilta.
CC BY -lisenssi on tällä hetkellä käytetyin lisenssi avoimien sisältöjen jakamiseen. Siinä tekijä on aina mainittava, mutta muuten teosta saa levittää ja muuttaa vapaasti. Tekstin saa myös kääntää. Tehdyt muutokset on kuitenkin ilmoitettava selkeästi sekä linkki lisenssiin ja viittaus/linkki alkuperäiseen teokseen on oltava mukana. Lisenssi mahdollistaa avoimen sisällön laajan levinnäisyyden ja kustantajasta riippumattoman pitkäaikaissäilytyksen.
CC BY -lisenssin käyttöä suosittavat mm. Helsingin yliopiston Avoimen julkaisemisen periaatteet ja kansainvälinen tutkimusrahoittajien konsortio cOAlition S, jossa Suomen Akatemia on mukana. Akatemia edellyttää 2.11.2020 jälkeen rahoitusta saaneelta tutkimukselta vertaisarvioitujen artikkeleiden julkaisemista lähtökohtaisesti Creative Commons Attribution (CC BY) 4.0 lisenssillä, mutta sen käytöstä voi poiketa perustelluista syistä:
Poikkeukselliselle lisenssin käytölle ei tarvitse pyytää erikseen lupaa Suomen Akatemialta, vaan tutkimushankkeet päättävät lisenssin käytöstä itsenäisesti. Vuonna 2021 käynnistyneessä Horisontti Eurooppa -ohjelmassa linjaus on, että vertaisarvioidut artikkelit on julkaistava CC BY -lisenssillä tai vastaavalla. Pidemmille teksteille (esim. monografiat) voidaan antaa myös CC BY-NC/ND -lisenssi. Artikkeleiden metadata tulisi jakaa CC0 -lisenssillä.
CC BY -lisenssillä tekijä ei luovu kaikista oikeuksistaan, vaan ilmoittaa selkeästi lisenssin avulla, millaisilla ehdoilla teoksen jatkokäyttö on sallittua. Lisenssiehdoissa on purkulauseke eli mikä tahansa lisenssirikkomus aiheuttaa lisenssin raukeamisen. Jos teosta käytetään annettujen ehtojen vastaisesti tai alkuperäistä tekijää loukaten, teoksen käyttö voidaan kieltää ja seuraukset ovat tekijänoikeuslain mukaiset. Koko teosta ei ole välttämätöntä jakaa samalla lisenssillä, esim. tekstille ja kuville voi antaa erilaiset CC-lisenssit. Tämä pitää ilmoittaa selkeästi teoksen yhteydessä.
Kokonaan kaupallisen käytön kieltävä CC BY-NC -lisenssi on sikäli ongelmallinen, että kaupallista käyttöä on vaikea määritellä. Sen voi esimerkiksi tulkita koskevan tietyn teoksesta lainatun taulukon jakamista mainosrahoitteisessa sosiaalisessa mediassa tai kaupallisissa julkaisualustoissa. Siten tämä lisenssi rajoittaa huomattavasti avoimen sisällön jakamista sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin päämääriin eikä sen käyttöä siksi suositella. Katso myös Creative Commonsin selvitys kaupallisuudesta.
Tutkimusdatan jakaminen poikkeaa jonkin verran tutkimusjulkaisujen jakamisesta, sillä käyttöoikeudet on selvitettävä jo ennen datan jakamista ja jatkokäyttöä. Jatkokäyttöä helpottaa mahdollisimman avoin lisenssi. Siksi tekijänoikeuden luopuma eli CC0 -lisenssi on suositeltavin tutkimusdatan ja metadatan jakamiseen. Creative Commons -lisenssien aiempia versioita (ennen 4.0) ei suositella tutkimusdatan jakamiseen.
Alta löytyvät tärkeimmät CC-lisenssit. Käytännön esimerkkejä lisenssien käytöstä löytyy Creative Commons.fi-sivustolta. Myös tästä CC-lisenssien valintaprosessikaaviosta (Tarmo Toikkanen) on hyötyä.
CC BY Nimeä (Attribution)
Teosta saa kopioida, levittää, esittää ja muuttaa vapaasti, myös kaupallisiin tarkoituksiin. Tekijän nimi on aina mainittava asianmukaisesti ja alkuperäiseen teokseen on oltava linkki tai viite. Kaikki tehdyt muokkaukset on ilmoitettava eikä tekijän nimeä, kuvaa tai logoa saa muuttaa. CC BY on yleisin avoimien sisältöjen lisenssi ja se on erittäin tehokas tapa saada paljon lukijoita tai yleisöä (esimerkkinä Helsingin kaupunginmuseon kuva-aineistot). Lisenssillä varustettua aineistoa voi esimerkiksi käyttää opetuksessa, kunhan tekijä mainitaan. Katso myös Tarmo Toikkasen kirjoitus CC BY-lisenssin hyödyistä ja haitoista!
CC BY-SA Nimeä-JaaSamoin (Attribution-ShareAlike)
Kuten CC BY, mutta muutettuja teoksia saa levittää vain samalla lisenssillä, jolla käytetty teos oli lisensioitu. Yleinen yhteistuotantohankkeissa, kuten Wikipediassa ja Tieteen termipankissa. Suosituslisenssi oppimateriaaleille.
CC BY-ND Nimeä-Ei muutoksia (Attribution-NoDerivatives)
Kuten CC BY, mutta teosta ei saa muuttaa. Teosta saa hyödyntää vain sen alkuperäisessä muodossa. Tämän lisenssin voi antaa esimerkiksi taideteokselle tai artikkelille, jossa esimerkiksi visuaalisilla elementeillä tai taitolla on suuri merkitys.
CC BY-NC Nimeä-Epäkaupallinen (Attribution-NonCommercial)
Kuten CC BY, mutta teosta tai sen muutettuja versioita ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin muuten kuin tekijänoikeuslain mukaisesti. Laki ei määrittele, mitä on kaupallinen käyttö, ja teoksen hyödyntäjän on mietittävä tämä aina tapauskohtaisesti. Tällä lisenssillä varustettua teosta ei esimerkiksi voi jakaa kaupallisessa tai mainosrahoitteisessa blogissa, sivustossa tai julkaisuarkistossa. Lisenssiä suositellaan käytettäväksi vain erikoistapauksissa, esimerkiksi silloin, kun teosta todennäköisesti hyödynnettäisiin kaupallisesti ja tämä halutaan estää.
CC BY-NC-SA Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin (Attribution-NonCommerial-ShareAlike)
Kuten CC BY-SA, mutta teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Siis muutettuja teoksia saa levittää vain samalla lisenssillä, jolla käytetty teos oli lisensioitu, mutta vain epäkaupallisiin tarkoituksiin. Usein käytetty lisenssi oppimateriaaleissa (esim. MIT).
CC BY-NC-ND Nimeä-EiMuutoksia-EiKaupallinen (Attribution-NonCommercial-NoDerivatives)
Kuten CC BY-ND, mutta teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Teoksesta ei saa levittää muutettuja versioita eikä sitä voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Lisenssiä on käytetty paljon esimerkiksi äänikirjoissa, podcasteissa ja taideteoksissa, joiden halutaan leviävän laajalle, mutta tarkalleen samassa muodossa.
CC0 (Nolla)
Tekijä luopuu teoksensa kaikista oikeuksista — hyvä tieteellinen käytäntö kuitenkin edellyttää lähteen mainitsemista. Tätä lisenssiä on käytetty mm. Flickr-kuvapalvelussa ja sitä suositellaan tietoaineistojen metadatan sekä tutkimusdatan jakamiseen. Esimerkiksi Lajitietokeskuksen havainto- ja kokoelma-aineiston metatiedot on jaettu CC0-lisensiillä
Helsingin yliopisto - Vastuullinen tiede - Avoin tiede : https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/vastuullinen-tiede/avoin-tiede. Helsingin yliopiston rehtorin päätös avoimen julkaisemisen periaatteeista annettu 21.6.2017
Avoin tiede ja tutkimus -sivusto
Avoimen lähdekoodin lisenssivalitsin (Github)
Tutkimusaineistojen hallinta: Avoin lähdekoodi ja ohjelmat (Tampereen yliopiston kirjasto)
