Tekstin lähde: Helsingin yliopiston kirjasto. (2022). Tutkielman tekijän tiedonhankinta [Moodle]. Haettu 1.9.2022 osoitteesta https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=50381
Käytettyyn lähteeseen viittaaminen on olennainen osa tieteellistä kirjoittamista, oli kyse sitten kurssityökirjoitelmasta, opinnäytteestä tai artikkelista. Viittaamalla kerrotaan lukijalle, mikä on lainattua erotuksena omasta tekstistä ja ajatuksista, sekä annetaan mahdollisuus löytää alkuperäinen julkaisu.
Viittaaminen tehdään tiettyjen käytäntöjen ja ohjeiden, esimerkiksi tiedekunnan julkaisuohjeiden, mukaan. Viittaamiseen liittyvät läheisesti myös tekijänoikeus ja plagiointi, ks. osio Miten käytän tietoa vastuullisesti?. Yleisiä viittaamisen perusohjeita ja esimerkkejä löydät Kielijelpistä.
Viittaustyyli tarkoittaa tekstinsisäisten viittausten ja lähdeluettelon ulkoasua, joka on määritelty esimerkiksi tieteellisen lehden tai tiedekunnan tutkielman laatimisen ohjeissa. Viittaustyylit vaihtelevat tieteenaloittain. Viittaustyylejä on olemassa lukuisia, esimerkiksi APA (American Psychological Association), Harvard, MLA (Modern Language Association), OSCOLA (The Oxford University Standard for Citation of Legal Authorities) ja Vancouver. Omaan kirjalliseen työhösi sopivasta viittaustyylistä kannattaa keskustella työsi tarkastavan opettajan kanssa. Tutkielmaan liittyviä ohjeita voit etsiä myös koulutusohjelmasi Opiskelijan ohjeet -sivustolta.
Tekstinsisäisissä viittauksissa käytetään kirjoittajan nimeä ja julkaisun vuosilukua sulkeissa (Harvard) tai pelkkää numerointia (Vancouver), joiden mukaan lähde on löydettävissä lähdeluettelosta. Lähteiden merkintä alaviitteiksi on myös yleistä. Joissakin tyyleissä sulkeiden sisään lisätään myös viitatun tiedon sivunumero. Jos kirjoittajan nimeä ei ole saatavilla, käytetään mahdollista julkaisijayhteisön nimeä tai julkaisun otsikkoa.
Lähdeluettelossa viitteen tiedot esitetään aakkos- tai numerojärjestyksessä, tiedot erotellaan pilkuin tai pistein, joitakin tietoja ehkä lihavoidaan tai kursivoidaan. Eri tyyppisten lähteiden esitystapa määrätään ohjeissa hyvinkin tarkkaan. Lähdeluettelon tietojen perusteella lukijan pitäisi pystyä löytämään alkuperäinen lähde. Viitteen tiedoista tärkeimpiä ovat tekijä tai toimittaja, julkaisuvuosi, julkaisun otsikko ja julkaisukanava. Lähteen tyypistä ja käytetystä tyylistä riippuen ilmoitetaan myös muita tietoja, kuten julkaisun volyymi ja numero, julkaisun sivut tai sivumäärä, verkkoartikkelin numero, pysyvä tunniste (esim. DOI), verkko-osoite, julkaisusarjan nimi, konferenssin tiedot, numero säädöskokoelmassa, kustantaja jne.
Tekstin sisällä: (Liukkonen, Kronholm ja Ketola, 2021)
Lähdeluettelossa: Liukkonen, M., Kronholm, I. & Ketola, T. (2021). Evolutionary rescue at different rates of environmental change is affected by trade-offs between short-term performance and long-term survival. Journal of Evolutionary Biology, 34(7): 1177–1184. https://doi.org/10.1111/jeb.13797.
Tekstin sisällä: tekstiä (1)
Lähdeluettelossa: 1. Liukkonen M, Kronholm I, Ketola T. Evolutionary rescue at different rates of environmental change is affected by trade-offs between short-term performance and long-term survival. J Evol Biol. 2021;34(7):1177–84.
Huomioi, että esim. Harvard-tyyleistä on käytössä monenlaisia eri versioita, samoin numerotyyleistä. Alaviitetyyleissä viitataan tekstin sisällä numeroilla ja lähdetiedot merkitään lyhyesti sivun alareunaan sekä täydellisinä lähdeluetteloon.
Tärkeintä on, että viittauksissa ja lähdeluettelossa on kaikki tarvittavat tiedot oikein, ja että käytät johdonmukaisesti sitä tyyliä, jonka olet valinnut.
Viitteidenhallintaohjelmilla on tarjolla oma valikoimansa kansainvälisten lehtien, oppilaitosten ym. käyttämistä tekstin sisäisten viittausten sekä lähdeluettelon muotoilua määrittävistä viittaustyyleistä. EndNote käyttää omia tyylejään, Mendeley ja Zotero taas avoimia CSL-tyylejä. Omaan tarpeeseen sopivaa CSL-tyyliä voi hakea editorilla https://editor.citationstyles.org/about/
Englanninkielisiä tyylejä on sinänsä tuhansia, suomeksi hyvin harvoja.
Jos tarvitsemaasi tyyliä ei ole, yritä löytää mahdollisimman lähellä oleva tyyli.
Vaikka viitteidenhallintaohjelma tekee automaattisesti lähdeluettelon valitsemistasi viitteistä, lähdeluettelo on tarkistettava ja sen laatimisen yleiset periaatteet on osattava. Ne voit opiskella Kielijelpistä.
Kun teet lähdeluettelosi käyttäen viitteidenhallintaohjelmien tekstinkäsittelyohjelmiin tarjoamia lisäosia, kannattaa käsikirjoituksen viimeisestä versiosta ottaa kopio, johon teet tarvittavat korjaukset viittauksiin ja lähdeluetteloon suoraan tekstinkäsittelyohjelmalla (ei enää kytköstä viitteidenhallintaohjelmaan). Käytä apuna esim. Wordin etsi–korvaa -toimintoa. Joka tapauksessa viittaukset ja lähdeluettelo on tarpeen aina tarkastaa, ennen kuin luovuttaa esim. opinnäytteen tai artikkelin eteenpäin.
Parikka, L. (2021). Lähdeluettelo ja erilaiset julkaisutyypit. UEF kirjasto, diat, CC BY. – esimerkkejä lähdeluetteloa varten poimittavista tiedoista erilaisista julkaisuista.
Tieteellinen viittaaminen -opas. Aalto-yliopiston oppimiskeskus.
TUM Citation Guide, 2014, päivitetty 2022. Technische Universität München, Universitätsbibliothek. PDF, 68 s. CC BY-SA 4.0. – perusteellinen johdatus viittaamiseen, plagioinnin välttämiseen, (erityisesti Saksan) tekijänoikeusasioihin ja eri tyyppisten lähteiden viitetietohin.
APA Style – opastusta ja esimerkkejä erityyppisiin lähteisiin viittaamisesta APA 7th -tyylin mukaisesti, mm.:
The Chicago Manual of Style Online. (17. painos). (2017). The University of Chicago University Press.– e-kirja, kirjautuminen Helsingin yliopiston tunnuksilla.
Citation Hub: APA, MLA, Harvard, Website. Mendeleyn viittausopas kolmelle tyylille ja lisäksi ohjeita nettiviittauksiin.
Citation Styles: APA, MLA, Chicago, Turabian, IEEE -opas. University of Pittsburgh, Library System. – esimerkkejä ja linkkejä näiden viittaustyylien oppaisiin ja ohjeisiin.
CSL (Citation Style Language) -tyylejä voi etsiä nimellä tai esimerkillä sekä myös muokata editorilla. Jotkin viitteidenhallintaohjelmat käyttävät näitä tyylejä, ja niitä löytyy esim. Mendeleyn ja Zoteron tyylivalikoimasta.
Purdue OWL: Research and Citation Resources -opas. Purdue Online Writing Lab. – yleisiä ohjeita sekä Purduen yliopistoa koskevia ohjeita viittaamiseen ja viittaustyylien käyttöön (APA, MLA, Chicago, IEEE, AMA, ASA).
Ruegg, de Boer, M., & Iida, P. C. (2021). The Concise APA Handbook: APA 7th Edition. Information Age Publishing, Incorporated. – e-kirja, kirjautuminen Helsingin yliopiston tunnuksilla.
Vaasan yliopiston kirjoitusohjeet: Esimerkkejä lähteiden merkitsemisestä -opas. Vaasan yliopisto. – yleisiä ohjeita sekä Vaasan yliopistoa koskevia ohjeita APA-tyylin käytöstä suomeksi.
YouTubesta voi hakea eri tyylien ohjevideoita, esim. Western Sydney University Librarylla on lyhyitä videoita eri viittaustyyleistä ja viitetyypeistä.
