Pedaforum 2017: Open Science -työpaja

Tervetuloa työpajaan!

Työpajassa etsitään vastauksia kysymyksiin: mitä tarkoitetaan kun puhutaan avoimesta tieteestä? kuinka avoin tiede integroidaan osaksi kandi- ja maisterivaiheen opintoja? kuka avointa tiedettä opiskelijoille opettaa ja minkälaisilla opetusmenetelmillä? ja minkälaiset ovat tieteenalojen väliset erot? Työpaja tarjoaa myös erinomaisen foorumin jakaa omia kokemuksia ja olemassa olevia hyviä käytänteitä. Tervetuloa työpajaan keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta!

Työpajassa käytetään Flingaa - eli tuothan mukanasi  oman mobiililaitteen (älypuhelin, kannettava tietokone, tabletti).  (BYOD = bring your own devices)

Ennakkomateriaali Miten opettaa avointa tiedettä? on luettavissa pdf-liitteenä tai tekstinä.

Työpajan vastuuhenkilöt:

Kati Syvälahti ja Juuso Ala-Kyyny,

Helsingin yliopiston kirjasto

Työpajan kuvaus

Open Science - minkälaisia osaamistavoitteita eri vaiheissa yliopisto-opintoja? 

Digitalisaatio haastaa tieteen, tutkimuksen ja opetuksen uudenlaiseen avoimuuden toimintakulttuuriin. Työpajassa ideoidaan avoimen tieteen opetusta kandi- ja maisteriopintoihin.  

Avoin tiede on yksi tärkeimpiä tapoja edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta. Avoimen tieteen tavoitteena on koko tutkimusprosessin julkistaminen kaikkien käyttöön. 

Työpajassa on alustus, jonka jälkeen pohditaan 4-6 hengen ryhmissä, mitä kandi- ja maisterivaiheen opiskelijan olisi tärkeää osata avoimesta tieteestä. Kuka avointa tiedettä yliopistossa opiskelijoille opettaa ja minkälaisilla menetelmillä? Avoin tiede on tutkimuskulttuuri, jonka korkeakouluopiskelijat voivat omaksua vähitellen opintojensa eri vaiheissa. Osaamistavoitteissa on tärkeä lähteä liikkeelle perusasioista, joita syvennetään opintojen aikana.  

Opiskelijoiden avoimen tieteen osaamisen kehittäminen tapahtuu yhteistyöllä eri asiantuntijoiden kanssa. Avoimen tieteen osaamistavoitteiden keskeinen ydinaines on uudenlaiset toimintatavat, jotka edistävät koko tutkimusprosessin julkaisemista kaikkien käyttöön. Tieteen avoimuuteen kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus (Open Access), tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen (Open Data), tutkimusprosessin julkinen dokumentointi (Open Notebooks) ja avoin lähdekoodi (Open source). Työpaja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhdessä kehittämään avoimen tieteen opetusta. Työpajan kesto on 1h 15 min ja  siihen voi osallistua 25 henkilöä.

Työpajan vastuuhenkilöt:

Kati Syvälahti ja

Juuso Ala-Kyyny

Helsingin yliopiston kirjasto

Työpajaan voi valmistautua tutustumalla ennakkomateriaaliin, joka löytyy verkosta.

 

Avoimen tieteen elementit

Ennakkomateriaali

MITEN OPETTAA AVOINTA TIEDETTÄ?

Orientoiva teksti Vaasan Peda-forumin ”Open Science – minkälaisia osaamistavoitteita eri vaiheissa yliopisto-opintoja?” -työpajaan 16.8.2017. Työpajan vetävät Kati Syvälahti ja Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjastosta.

Avoin tiede on nyt ajankohtainen aihe yliopistoissa. Se näkyy esimerkiksi yliopistojen strategioissa ja erilaisissa ohjeistuksissa tieteen avoimuuden edistämiseksi. Avoimesta tieteestä on tullut myös keskeinen politiikan teema. Se on Euroopan unionin tiedepolitiikan kärkitavoitteita, mikä heijastuu myös kansalliseen tiedepolitiikkaan: opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tavoitteena on nostaa Suomi tieteen avoimuudessa maailman kärkimaaksi. Myös monet tutkimusrahoittajat edellyttävät nykyään tutkimustulosten avaamista. Avoimesta tieteestä käydään siis vilkasta keskustelua eri puolilla ja jokaisen yliopistolaisen tulisi sitä jollain tavoin edistää, mutta miten hyvin avoin tiede tunnetaan yliopistoyhteisössä? Tietävätkö tutkijat, opettajat ja opiskelijat, mitä avoin tiede on ja miksi sitä pidetään edistämisen arvoisena asiana?

Mitä on avoin tiede? Avoimen tieteen perusajatus on, että akateemisen yhteisön tuotokset ovat vapaasti saatavilla niin laajasti kuin mahdollista. Tämä koskee niin julkaisuja (Open Access) kuin tutkimusaineistoja (Open Data). Kun puhutaan avoimesta tieteestä, tarkoitetaankin usein juuri avointa julkaisemista ja avointa dataa. Tieteellisen prosessin kannalta nämä ovatkin ydinkohtia: tutkimuksen arviointi ja läpinäkyvyys vaatii, että sekä tutkimustulokset että tulosten perustana oleva tutkimusaineisto ovat tiedeyhteisön saatavilla. Avoin tiede on kuitenkin laaja käsite, ja avoimuuden perusajatuksen voi ulottaa julkaisujen ja datan ohella myös tutkimusprosessin julkiseen dokumentointiin (Open Notebooks), avoimeen lähdekoodiin (Open Source), vertaisarviointiin (Open Peer Review) tai oppimateriaaleihin (Open Educational Resources).

Miksi avoin tiede on tärkeää? Avoin tiede ei ole uusi ja käänteentekevä lisä tieteenteossa, vaan se on tieteen lähtökohtia. Tiedettä ei ole ilman avoimuutta, koska tiedeyhteisöllä on oltava mahdollisuus tarkistaa, miten tutkimustulokset on johdettu aineistosta. Avoin tiede sisältyy siis jo tieteen metodologiaan. Suomen Akatemia sisällyttää sen hyvän tieteellisen käytännön periaatteisiin. Avoin tiede on tärkeää myös tieteen edistymisen kannalta: tiedon avoin saatavuus lisää sen käyttöä ja uuden tiedon syntymistä. Avoin tiede lisää tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä parantaa tätä kautta myös tutkijan näkyvyyttä.

Miksi avointa tiedettä on edistettävä? Hyödyistään huolimatta avoin tiede ei ole itsestäänselvyys, ja sen tiellä on vielä monia esteitä. Kysymys ei ole useinkaan teknisistä esteistä, vaikka esimerkiksi avoimen datan kohdalla tutkimusinfrastuktuuri on vasta kehittymässä. Avoin tiede ei ole myöskään vain poliittinen prosessi, vaikka politiikka on sysännyt nykyisen muutosprosessin käyntiin. Avoin tiede on ymmärrettävä ennen kaikkea kulttuurillisena prosessina: se koskee laajasti tiedeyhteisön käytäntöjä ja edellyttää totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamista. Hyvä esimerkki on avoin julkaiseminen. Se on ollut teknisesti mahdollista jo yli 20 vuotta, mutta historian saatossa kehittyneet ja voimakkaasti kaupallisia tiedekustantajia – tiedeyhteisön kustannuksella – suosivat rakenteet ovat yhä vallalla.

Työpajaan? Avoimen tieteen vaatima kulttuurillinen muutos tarkoittaa, että avoimuudesta tulee osa tiedeyhteisön arkea ja käytäntöjä. Tämän takia on tärkeätä miettiä, miten avointa tiedettä ja avointa toimintakulttuuria voisi opettaa jo kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoille. Työpajassa etsitään vastauksia kysymyksiin: mitä tarkoitetaan kun puhutaan avoimesta tieteestä? kuinka avoin tiede integroidaan osaksi kandi- ja maisterivaiheen opintoja? kuka avointa tiedettä opiskelijoille opettaa ja minkälaisilla opetusmenetelmillä? ja minkälaiset ovat tieteenalojen väliset erot? Työpaja tarjoaa myös erinomaisen foorumin jakaa omia kokemuksia ja olemassa olevia hyviä käytänteitä. Tervetuloa työpajaan keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta!

 


Linkkejä ja lisälukemista:

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT) on tuottanut runsaasti aineistoa avoimeen tieteeseen liittyen. ATT:n verkkosivuilta löytyy monipuolista, ajankohtaista ja ajantasaista tietoa aiheesta sekä tutustumisen arvoinen verkkolehti Portti.

Tutkimusyhteisölle tarkoitettu Avoimen tieteen käsikirja antaa kattavasti tietoa suomeksi ja ruotsiksi avoimen tieteen perusteista ja käytännöistä, ja se sisältää myös avoimen tieteen sanaston. Käsikirjaa päivitetään jatkuvasti.

Avoimia opetusmateriaaleja (OER, Open Educational Resources) käsittelevä tuore artikkelikokoelma Open: The Philosophy and Practices that are Revolutionizing Education and Science (2017) tarkastelee avointa tiedettä monipuolisesti erityisesti psykologian ja pedagogiikan näkökulmasta. Kirja on avoimesti saatavilla!

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan avoimesta tieteestä? Saksalaistutkijat esittelevät artikkelissaan Open Science: One Term, Five Schools of Thought (2014) viisi avoimen tieteen diskurssia, joihin sisältyy oma ajatuksensa siitä, mitä avoin tiede tarkoittaa ja mikä siinä on tärkeää. Artikkeli on avoimesti saatavilla.

Erno Vanhala kertoo Opetuksen ja tutkimuksen avaaminen -videoluennossa kokemuksiaan ja ajatuksiaan yliopisto-opetuksen avaamisesta. Vanhala puhui marraskuussa 2016 järjestetyssä tapahtumassa, jonka aineisto on kokonaisuudessaan saatavilla ATT:n sivulla.

Ryhmätyöt

  • Kuvat/Flinga
  • Kooste/Yhteenveto keskusteluista

Saavutettavuusseloste